tiistai 6. elokuuta 2013

Voimaannuttavia lauseita matkan varrelta.

Hengessä mukana ja tsemppiä.

Päivän tunnussaanaa luin aamuisin ja kohdalleni osumia olivat:

10.7 ke Ahdingossani minä kutsun Herraa avuksi ja hän vastaa minulle. Joona 2:3
            Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. (Minulla helppo homma). 
             Älkää siis pelätkö. Luuk. 12:7
11.7 to. Kiittäkää kaikesta 1.Tess,5:18
12.7 pe Kulkekaa suoria polkuja, jottei ontuva jalka menisi sijoiltaan vaan pikemminkin parantuisi
             Hepr. 12:13
18.7 to. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle
             Riittävät sen omat murheet. Matt. 6:34
21.7 su Herra suojelee muukalaisia ja tukee leskiä ja orpoja. Ps. 146:9
            Me rakastame, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. 1.Joh. 4:19
27.7 la.Herra Israelin kuningas, on keskelläsi, sinun ei tarvitse pelätä mitään pahaa. Sef. 3:15
 3.8 la. Kuinka kauan kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni ? 2. Moos. 10:3
           Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.
           Luuk. 18:4

Matkanihan oli jo alkanut aikoja sitten, tulin keväällä raskaaksi asiasta ja minähän en voinut olla kokeilematta. Uskon Herran vaikuttaneen tahtomista ja tekemistä. Yritän muistaa, että vesilasin ojentaminen toiselle on yhtä tärkeää kuIn juoksu Suomen halki, ylhäällä olevan näkövinkkelistä.

6.8 ti Johannes Kastaja sanoi: Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on.     
         ruokaa, tehköön samoin. Luuk. 3:11

sunnuntai 4. elokuuta 2013

4.8 Su: Tammisaaressa

Taas on uusi päivä koittanut kiitos Herra sinä muistit mut...ja niin näköjään tekin.

Asfalttivarpaat

Hyvää vaikka mihin juoksuun, nami

Tenojokea matkalla Nuorgamiin




Tuossapa en halaja istua enää, Utsjoen kirkossa

Siinä on energiaa

Sodittu on

Voimia antava merkki taivaalla

Tietä on tehty ennenkin

Nalle oli jalkatilassa, traagista toivon ettei pahemmin.

Lappajärvi siintää viljan takana

Osmo ja Anne sekä lapsensa Joakim. Osmon sylissä Onni ja äitinsä. Iloinen perhe.

Vesa maratoonari, hivuttaja toi sen näkyviin mitä vaimoni yritti aiemmin kertoa, konseptin muutoksen, rytmityksen. Pelastava enkeli. Urakan käännekohta parempaan.

Ja siinä Jukka juoksi ensimmäisen ns. pitkän maratonin jälkeen 62 km ja vielä toisen. Huolto palveli erinomaisesti Raijan toimesta jopa työvuoron päätyttyäkin Urjalassa.

Yli 1000 km ajaminen että sai kokea huoltajan päivätyön on siinä asennetta !

Sisko Tarja ja miehensä Esa, yhteistä matkaa kuljettiin ja Nektariinit maistu helteessä.

Työkaveri Pasi, toi veden juuri silloin kun sitä tarvitsin kipeimmin ja Piltti on maistunut.

Muuten vaan kannustamassa matkallani Forssaan